{"id":160,"date":"2022-07-14T09:37:36","date_gmt":"2022-07-14T09:37:36","guid":{"rendered":"https:\/\/hiilipuu-prod-22.atm.helsinki.fi\/hiilipuu\/?p=160"},"modified":"2022-07-14T09:37:37","modified_gmt":"2022-07-14T09:37:37","slug":"auringon-sateily","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/2022\/07\/14\/auringon-sateily\/","title":{"rendered":"Auringon s\u00e4teily"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

Auringon s\u00e4teily mahdollistaa yhteytt\u00e4misen.<\/a> Vihre\u00e4t kasvit pystyv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n parhaiten hy\u00f6dykseen n\u00e4kyv\u00e4n valon aallonpituuksia (n. 400\u2013700 nm). T\u00e4st\u00e4 kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoisesta valosta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 PAR (photosynthetically active radiation). Yleisesti PAR:n yksikk\u00f6n\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n valokvanttimooleja pinta-ala- ja aikayksikk\u00f6\u00e4 kohti (\u03bcmol m \u20132  <\/sup>s\u20131<\/sup>). Yhteytt\u00e4minen kiihtyy huomattavasti, kun v\u00e4h\u00e4inen valo muuttuu voimakkaammaksi, mutta valon intensiteetin kasvu ei kiihdyt\u00e4 yhteytt\u00e4misnopeutta loputtomasti.<\/p>\n\n\n\n

Maan kallistunut asento ja py\u00f6riminen auringon ymp\u00e4ri aikaansaavat voimakkaan vuodenaikaisrytmin<\/strong>. PAR-s\u00e4teily on voimakkainta keskikes\u00e4ll\u00e4 ja minimiss\u00e4\u00e4n joulukuun lopulla, jolloin valoisa aika on lyhyt ja s\u00e4teilyn intensiteetti alhainen pilvett\u00f6m\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maan py\u00f6riminen akselinsa ymp\u00e4ri aikaansaa vuorokausirytmin<\/strong>, joka havaitaan selkeimmin auringonvalon muutoksissa. T\u00e4ysin pilvisen\u00e4 tai pilvett\u00f6m\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuorokausivaihtelu on s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaista, mutta yleens\u00e4 taivaalla seilaavat pilvet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t hetkellisesti kasveille saatavilla olevaa valoa. Yhteytyksen vuorokausirytmi seuraa voimakkaasti n\u00e4it\u00e4 vuorokausirytmist\u00e4 ja pilvien liikkeist\u00e4 seuraavia valon muutoksia.<\/p>\n\n\n\n

Auringonvalo absorboituu lehtiin ja runkoon edetess\u00e4\u00e4n kohti mets\u00e4n pohjaa, mink\u00e4 seurauksena latvuksen sis\u00e4ll\u00e4<\/strong> valon intensiteetti vaihtelee. Mit\u00e4 syvemm\u00e4ll\u00e4 latvuksessa lehti on, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin se on t\u00e4ydess\u00e4 varjossa ja ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isemmin suorassa auringonpaisteessa.<\/p>\n\n\n\n

PAR-s\u00e4teily mitataan<\/strong> fotodiodilla, joka on herkk\u00e4 aallonpituuksille 400\u2013700nm, jotka vastaa yhteytykselle kaikkein t\u00e4rkeimpi\u00e4 valon aallonpituuksia.<\/p>\n\n\n\n

Puolijohteet kuten fotodiodit k\u00e4rsiv\u00e4t kosteudesta ja korkeista l\u00e4mp\u00f6tiloista. Tutkijoiden on huomioitava my\u00f6s anturin asento, sill\u00e4 vaakasuorasta poikkeava asento tuo helposti virhett\u00e4 mittauslukemiin.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Auringon s\u00e4teily mahdollistaa yhteytt\u00e4misen. Vihre\u00e4t kasvit pystyv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n parhaiten hy\u00f6dykseen n\u00e4kyv\u00e4n valon aallonpituuksia (n. 400\u2013700 nm). T\u00e4st\u00e4 kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoisesta valosta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 PAR (photosynthetically active radiation). Yleisesti PAR:n yksikk\u00f6n\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n valokvanttimooleja pinta-ala- ja aikayksikk\u00f6\u00e4 kohti (\u03bcmol m \u20132  s\u20131). Yhteytt\u00e4minen kiihtyy huomattavasti, kun v\u00e4h\u00e4inen valo muuttuu voimakkaammaksi, mutta valon intensiteetin kasvu ei kiihdyt\u00e4 yhteytt\u00e4misnopeutta loputtomasti. Maan… Read More »Auringon s\u00e4teily<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"[\"title\",\"meta\",\"thumbnail\",\"content\",\"tags\",\"comments\"]","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[25],"tags":[],"class_list":["post-160","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=160"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":161,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160\/revisions\/161"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=160"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=160"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}