{"id":206,"date":"2022-09-01T10:01:48","date_gmt":"2022-09-01T10:01:48","guid":{"rendered":"https:\/\/hiilipuu-prod-22.atm.helsinki.fi\/hiilipuu\/?p=206"},"modified":"2022-09-01T10:10:43","modified_gmt":"2022-09-01T10:10:43","slug":"hiilen-kierto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/2022\/09\/01\/hiilen-kierto\/","title":{"rendered":"Hiilen kierto"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n

Hiilen sitominen ja vapautuminen on monen biologisen prosessin summa.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen ja t\u00e4rkein hiilensidonnan vaihe on vihreiden kasvinosien yhteytt\u00e4minen<\/a>, eli kasvien kyky muodostaa orgaanisia molekyylej\u00e4 ilmakeh\u00e4n hiilidioksidista ja vedest\u00e4 auringonvalon energialla. N\u00e4ist\u00e4 molekyyleist\u00e4 rakennetaan uusia kasvinosia ja yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n olemassa olevien osien elintoimintoja. Kasvien biomassan kuivapainosta noin puolet on hiilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhteytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n hiilest\u00e4 eli yhteytystuotoksesta puut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t noin puolet kasvuun eli biomassan rakentamiseen. Osa t\u00e4st\u00e4 kohdennetaan pitk\u00e4ik\u00e4isiin tuki- ja kuljetusrakenteisiin kuten runkoon, oksiin ja paksuihin juuriin. Toinen osa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nopeasti lakastuviin osiin kuten lehtiin, hienojuuriin tai kuoreen. Kun n\u00e4m\u00e4 lakastuvat ja tippuvat, muodostavat ne maan pinnalle karikekerroksen, jota maan mikrobit hajottavat vapauttaen samalla hiilidioksidia. Kun koko puu aikoinaan kuolee, my\u00f6s sen pitk\u00e4ik\u00e4isiin osiin kuten runkoon varastoitunut hiili vapautuu mikrobitoiminnan seurauksena hitaasti takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan, kun el\u00e4v\u00e4 kasvi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 hiilt\u00e4 biomassan kasvuun, osa yhteytystuotoksesta vapautuu takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n kasvien hengityksen <\/a>seurauksena. Hengitys tarkoittaa hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, jotka syntyv\u00e4t j\u00e4\u00e4nn\u00f6stuotteena kasvisolujen ja mikrobien vapauttaessa itselleen kemiallista energiaa hapettamalla orgaanisia molekyylej\u00e4. Yleens\u00e4 hengityksen vapauttama hiilidioksidim\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin puolet yhteytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sidotusta hiilest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Puun latvus<\/h3>\n\n\n\n

Kasvin lehdet pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ilman hiilidioksidia yhteytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja vapauttavat sit\u00e4 hengitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Yhteytys tarvitsee valoa, kun taas hengityst\u00e4 tapahtuu niin valossa kuin pime\u00e4ss\u00e4kin. L\u00e4mp\u00f6tila ja veden saatavuus vaikuttavat voimakkaasti molempiin tekij\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja valoisampi ilma on, sit\u00e4 voimakkaammin animoidut hiilidioksidimolekyylit liikkuvat kohti latvusta. Hiilidioksidimolekyylit p\u00e4\u00e4sev\u00e4t lehtien sis\u00e4\u00e4n sen pinnalla sijaitsevien ilmarakojen kautta. Latvuksesta kuitenkin my\u00f6s vapautuu hiilidioksidia, sill\u00e4 yhteytt\u00e4misen lis\u00e4ksi lehdet my\u00f6s hengitt\u00e4v\u00e4t. Jos valoa ei ole, yhteytt\u00e4mist\u00e4 ei tapahdu ja animaatiossa n\u00e4kyy vain hengityksen tuottama hiilidioksidivirta latvuksesta ilmakeh\u00e4\u00e4n. L\u00e4mp\u00f6tila on t\u00e4rkein puiden aktiivisuuteen ja siten my\u00f6s hengitykseen vaikuttava tekij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Runko<\/h3>\n\n\n\n

Puun runko muodostuu pitk\u00e4ik\u00e4isest\u00e4 sek\u00e4 lehtiin ja juuriin verrattuna melko passiivisesta kuljetus- ja tukisolukosta, joka p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 rungon el\u00e4vien sis\u00e4osien solujen aktiivisuuden tuottamaa eli hengityksess\u00e4 vapautunutta hiilidioksidia. Jossakin rungon osissa voi kuitenkin esiinty\u00e4 my\u00f6s yhteytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rungon aktiivisuutta eli hengityst\u00e4 s\u00e4\u00e4telee l\u00e4hinn\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila. Aurinkoisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 rungon l\u00e4mp\u00f6tila voi nousta ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 korkeammaksi, mik\u00e4 kiihdytt\u00e4\u00e4 rungon aktiivista toimintaa ja siten hiilidioksidin vapautumista rungosta.<\/p>\n\n\n\n

Pintakasvillisuus<\/h3>\n\n\n\n

Boreaalisten metsien kasvillisuusrakenne muodostuu puista sek\u00e4 monilajisesta pintakasvillisuudesta joka yhteytt\u00e4\u00e4, haihduttaa ja hengitt\u00e4\u00e4 samoilla periaatteilla kuin puiden latvus. Hiilidioksidi- ja vesivirtojen suuruudet vaan ovat pienemm\u00e4t pintakasvillisuuden koon ja v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4n valon saatavuuden takia. Pintakasvillisuutta ovat esimerkiksi varvut, hein\u00e4t, ruohot ja sammalet.<\/p>\n\n\n\n

Maa<\/h3>\n\n\n\n

Maan alla el\u00e4\u00e4 my\u00f6s monitahoinen pieneli\u00f6st\u00f6 eli mikrobisto, jonka toiminnasta vapautuu hiilidioksidia maahan ja sit\u00e4 kautta ilmakeh\u00e4\u00e4n. Yli puolet maan kokonaishiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6st\u00e4 eli maahengityksest\u00e4 saattaa olla per\u00e4isin n\u00e4ist\u00e4 mikroskooppisista organismeista, jotka hajottavat kariketta ja kaikenlaista maan kuollutta orgaanista ainetta.<\/p>\n\n\n\n

Toinen puoli maan hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tulee kasvien juurista, jotka ankkuroivat kasvin fyysisesti maahan. L\u00e4hes kolmannes puun biomassasta voi olla juurissa. Juurten p\u00e4\u00e4asiallinen teht\u00e4v\u00e4 on veden ja ep\u00e4orgaanisten ravinteiden saaminen maasta kasvin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ravinneionien imeytyminen ja kuljettaminen sek\u00e4 juurten kasvu ja yll\u00e4pito kuluttaa energiaa, eli vapauttaa hiilidioksidia maahan ja sit\u00e4 kautta ilmakeh\u00e4\u00e4n. Juurten hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kutsutaan juurten hengitykseksi.<\/p>\n\n\n\n

Maan l\u00e4mp\u00f6tila ja kosteus vaikuttavat voimakkaasti juurten ja mikrobien toimintaan. Maahengitys on suurinta l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 ja kohtuullisen kosteassa maassa.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hiilen sitominen ja vapautuminen on monen biologisen prosessin summa. Ensimm\u00e4inen ja t\u00e4rkein hiilensidonnan vaihe on vihreiden kasvinosien yhteytt\u00e4minen, eli kasvien kyky muodostaa orgaanisia molekyylej\u00e4 ilmakeh\u00e4n hiilidioksidista ja vedest\u00e4 auringonvalon energialla. N\u00e4ist\u00e4 molekyyleist\u00e4 rakennetaan uusia kasvinosia ja yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n olemassa olevien osien elintoimintoja. Kasvien biomassan kuivapainosta noin puolet on hiilt\u00e4. Yhteytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n hiilest\u00e4 eli yhteytystuotoksesta puut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t noin… Read More »Hiilen kierto<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[25],"tags":[],"class_list":["post-206","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=206"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":211,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206\/revisions\/211"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=206"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=206"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=206"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}