{"id":234,"date":"2022-09-01T11:18:14","date_gmt":"2022-09-01T11:18:14","guid":{"rendered":"https:\/\/hiilipuu-prod-22.atm.helsinki.fi\/hiilipuu\/?p=234"},"modified":"2022-09-01T11:18:36","modified_gmt":"2022-09-01T11:18:36","slug":"ilmankosteus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/2022\/09\/01\/ilmankosteus\/","title":{"rendered":"Ilmankosteus"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n

Ilman kyky pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 vett\u00e4 riippuu ilman l\u00e4mp\u00f6tilasta: mit\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 ilmaa sit\u00e4 enemm\u00e4n siihen mahtuu vesih\u00f6yry\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ilman suhteellinen kostus (RH) on ilman vesih\u00f6yrym\u00e4\u00e4r\u00e4n suhde siihen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, joka kulloisessakin l\u00e4mp\u00f6tilassa ilmaan mahtuisi. Kasvitieteiss\u00e4 hyvin yleisesti k\u00e4ytetty VPD (Vapour Pressure Deficit) sen sijaan tarkoittaa ilman kyll\u00e4styspaineen vajausta. Mit\u00e4 suurempi vajaus, sit\u00e4 kuivempaa ilma on.<\/p>\n\n\n\n

Suurin osa ilmankosteuden p\u00e4iv\u00e4vaihteluista johtuu l\u00e4mp\u00f6tilan muutoksista: Ilman suhteellinen kosteus nousee y\u00f6ll\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilan laskiessa, vaikka ilman absoluuttinen vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 ei muutu. P\u00e4ivisin l\u00e4mp\u00f6tilan kohotessa suhteellinen kosteus laskee. VPD sen sijaan muuttuu toiseen suuntaa ollen p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 suurimmillaan ja \u00f6isin pienimmill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Ilmankosteuden vuodenaikaisvaihtelu on kutakuinkin p\u00e4invastainen ilman l\u00e4mp\u00f6tilan vaihteluun n\u00e4hden. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ilma on keskim\u00e4\u00e4rin kuivimmillaan. Talvisin ilman suhteellinen kosteus on useimmiten korkea.<\/p>\n\n\n\n

Pilvisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin l\u00e4mp\u00f6tila ei juuri muutu, my\u00f6s ilman suhteellinen kosteus pysyy korkeana. Se on alhaisimmillaan, kun ilma on l\u00e4mmin, ja korkeimmillaan, kun l\u00e4mp\u00f6tila on matala eli useimmiten aamuy\u00f6ll\u00e4. Samaan aikaan VPD muuttuu eri suuntaan ollen suurin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ja pienin y\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Veden h\u00f6yrynpaineen vajaus<\/strong> (VPD)<\/strong> on ilmassa olevan h\u00f6yrynpaineen ja ilman maksimih\u00f6yrynpaineen erotus. Toisin kuin suhteellinen kosteus (RH), VPD ottaa huomioon my\u00f6s sen, miten l\u00e4mp\u00f6tila vaikuttaa ilman kykyyn pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 vett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

H\u00f6yrynpaine kertoo, kuinka paljon vesih\u00f6yry\u00e4 on ilmassa. Mit\u00e4 enemm\u00e4n vesih\u00f6yry\u00e4 on ilmassa, sit\u00e4 suurempi on h\u00f6yrynpaine. Suurinta mahdollista vesih\u00f6yryn pitoisuutta tietyss\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilassa kutsutaan kyll\u00e4isen h\u00f6yryn paineeksi, mik\u00e4 tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 kastepiste. Kyll\u00e4isen h\u00f6yryn paine on l\u00e4mp\u00f6tilaan verrannollinen. VPD lasketaan ilman kyll\u00e4isen h\u00f6yryn paineen ja todellisen h\u00f6yrynpaineen erotuksena.<\/p>\n\n\n\n

Korkea VPD tarkoittaa, ett\u00e4 ilman kosteus on alhainen ja ett\u00e4 ilmalla on suuri kapasiteetti pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 vesih\u00f6yry\u00e4. T\u00e4m\u00e4 stimuloi haihduntaa eli veden virtausta kasvisoluista ilmakeh\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 taas kasvi haluaa kontrolloida\u00a0ilmarakojensa\u00a0avulla. Alhainen VPD tarkoittaa, ett\u00e4 ilma on kosteaa eik\u00e4 voi pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 vett\u00e4 kasvin haihdunnasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilman kyky pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 vett\u00e4 riippuu ilman l\u00e4mp\u00f6tilasta: mit\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 ilmaa sit\u00e4 enemm\u00e4n siihen mahtuu vesih\u00f6yry\u00e4. Ilman suhteellinen kostus (RH) on ilman vesih\u00f6yrym\u00e4\u00e4r\u00e4n suhde siihen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, joka kulloisessakin l\u00e4mp\u00f6tilassa ilmaan mahtuisi. Kasvitieteiss\u00e4 hyvin yleisesti k\u00e4ytetty VPD (Vapour Pressure Deficit) sen sijaan tarkoittaa ilman kyll\u00e4styspaineen vajausta. Mit\u00e4 suurempi vajaus, sit\u00e4 kuivempaa ilma on. Suurin osa ilmankosteuden p\u00e4iv\u00e4vaihteluista johtuu l\u00e4mp\u00f6tilan… Read More »Ilmankosteus<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[25],"tags":[],"class_list":["post-234","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=234"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":237,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234\/revisions\/237"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=234"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=234"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=234"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}