{"id":324,"date":"2022-09-02T07:40:23","date_gmt":"2022-09-02T07:40:23","guid":{"rendered":"https:\/\/hiilipuu-prod-22.atm.helsinki.fi\/hiilipuu\/?p=324"},"modified":"2022-09-02T07:40:24","modified_gmt":"2022-09-02T07:40:24","slug":"maankosteus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/2022\/09\/02\/maankosteus\/","title":{"rendered":"Maankosteus"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n
Vedell\u00e4 on suuri merkitys maan biologisissa ja kemiallisissa prosesseissa. Seurantametsikk\u00f6mme maaper\u00e4 on moreenimaata, kuten suurin osa Suomen maaper\u00e4st\u00e4. T\u00e4llaisen maaper\u00e4n kyll\u00e4styneen maan kosteus on noin 50% tilavuudesta, jolloin kaikki huokoset maassa ovat t\u00e4yttyneet vedell\u00e4. N\u00e4in korkea maan kosteusprosentti voi olla esimerkiksi kev\u00e4tvalunnan aikaan.   Kes\u00e4ll\u00e4 maan kosteus voi kovassa kuivuudessa laskea 10%:iin. Normaalisti kes\u00e4ll\u00e4 maan kosteus vaihtelee v\u00e4lill\u00e4 25-30%, sateen j\u00e4lkeen jopa 35%. Maankosteudella ei ole vuorokausi- eik\u00e4 vuodenaikaissykli\u00e4, vaan maankosteus laskee kuivina aikoina ja nousee sateen j\u00e4lkeen.   Maankosteus voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tilavuuskohtaisesti (m3<\/sup>m-3<\/sup>) tai paineena (kPa) monilla eri menitelmill\u00e4. Jatkuvissa mittauksissa<\/strong> kaksi eri menetelm\u00e4\u00e4 ovat yleisimmin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4: 1) time domain reflectometry (TDR), joka mittaa veden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ja 2) erilaiset tensiometrit, jotka mittaavat veden j\u00e4nnityst\u00e4.   TDR-tekniikka perustuu ruostumattomiin ter\u00e4spiikkeihin, jotka asennetaan maahan.  Ne generoivat s\u00e4hk\u00f6magneettisen pulssin ja tarkkailevat maan heijastamaa energiaa. Maankosteus voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 analysoimalla heijastuneen signaalin suuruutta, kestoa ja muotoa. Aalto kulkee m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 maassa hitaasti ja kuivassa nopeasti.   Tensiometrit mittaavat maaveden j\u00e4nnitett\u00e4 tai alipainetta kuten kasvin juuri mitaten sit\u00e4 voimaa, joka kasvien tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saadakseen veden maasta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se on vedell\u00e4 t\u00e4ytetty maahan ty\u00f6nnetty muovinen putki, jonka alap\u00e4\u00e4ss\u00e4 on vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isev\u00e4 keraaminen osa. Maan kuivuessa se vet\u00e4\u00e4 vett\u00e4 tensiometrin sis\u00e4lt\u00e4 keraamisen osan kautta aiheuttaen putkeen mitattavan alipaineen. Mit\u00e4 kuivempaa maa on, sit\u00e4 suurempi on alipaine.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
REW<\/strong> lyhentyy sanoista ” Relative Extractable Water <\/strong>” ja tarkoittaa kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen veden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 maassa. Veden imeytyminen juuriin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 koko kasvin biologisen aktiivisuuden yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Maaveden m\u00e4\u00e4r\u00e4n laskiessa juurten haasteet veden saamiseksi ja haihdutush\u00e4vikin korvaamiseksi kasvavat. Maan kuivuminen aiheuttaa lehdiss\u00e4 samanlaisen reaktion kuin suuri VPD<\/a> eli kuiva ilma: ilmaraot<\/a> sulkeutuvat ja hiilidioksidin virtaus lehtiin hidastuu, mist\u00e4 seuraa my\u00f6s yhteytt\u00e4misen hidastuminen. Kentt\u00e4kapasiteetti<\/strong> (FC) on maksimim\u00e4\u00e4r\u00e4 vett\u00e4, jonka maa voi pid\u00e4tt\u00e4\u00e4. Lakastumispiste<\/strong> (WP) tarkoittaa sit\u00e4 maaveden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jonka alapuolella kasvit kuihtuvat. Kasvi ei voi en\u00e4\u00e4 palauttaa turgor-painetta, jos maankosteus laskee liian matalaksi. REW lasketaan mitatusta maan vesipitoisuudesta (SM, m3<\/sup> m\u20133<\/sup>), kyll\u00e4styspaineen ja kentt\u00e4kapasiteetin avulla:       REW = (SM \u2013 WP) \/ (FC \u2013 WP)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vedell\u00e4 on suuri merkitys maan biologisissa ja kemiallisissa prosesseissa. Seurantametsikk\u00f6mme maaper\u00e4 on moreenimaata, kuten suurin osa Suomen maaper\u00e4st\u00e4. T\u00e4llaisen maaper\u00e4n kyll\u00e4styneen maan kosteus on noin 50% tilavuudesta, jolloin kaikki huokoset maassa ovat t\u00e4yttyneet vedell\u00e4. N\u00e4in korkea maan kosteusprosentti voi olla esimerkiksi kev\u00e4tvalunnan aikaan.   Kes\u00e4ll\u00e4 maan kosteus voi kovassa kuivuudessa laskea 10%:iin. Normaalisti kes\u00e4ll\u00e4 maan… Read More »Maankosteus<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[25],"tags":[],"class_list":["post-324","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/324","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=324"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/324\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":328,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/324\/revisions\/328"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=324"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=324"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=324"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}