{"id":337,"date":"2022-09-02T10:11:18","date_gmt":"2022-09-02T10:11:18","guid":{"rendered":"https:\/\/hiilipuu-prod-22.atm.helsinki.fi\/hiilipuu\/?p=337"},"modified":"2022-09-02T10:11:19","modified_gmt":"2022-09-02T10:11:19","slug":"maaperan-lampotila","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/2022\/09\/02\/maaperan-lampotila\/","title":{"rendered":"Maaper\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tila"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n

Maan l\u00e4mp\u00f6tila <\/strong>muuttuu hitaasti. L\u00e4hell\u00e4 maan pintaa l\u00e4mp\u00f6tilavaihtelut ovat voimakkaampia kuin syvemm\u00e4ll\u00e4, ja pintamaa onkin kes\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mpi ja talvella kylmempi kuin syvemm\u00e4t maakerrokset.\u00a0Maan l\u00e4mp\u00f6tila seuraa muutoksia ilman l\u00e4mp\u00f6tilassa viiveell\u00e4, joka kasvaa maan syvyyden mukana. Maan pinnalla l\u00e4mp\u00f6tilan vaihtelu on suurempaa kuin esim. puoli metri\u00e4 syv\u00e4ll\u00e4. Kes\u00e4isin maan l\u00e4mp\u00f6tila voi pinnalla olla 15-20\u00b0C samaan aikaan kun syvemm\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila on n. 10\u00b0C. Talvella syv\u00e4ll\u00e4 maassa l\u00e4mp\u00f6tila on n. 1\u20132\u00b0C, sill\u00e4 lumikerros erist\u00e4\u00e4 kylmilt\u00e4 ilman l\u00e4mp\u00f6tiloilta.<\/p>\n\n\n\n

Maaper\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tila s\u00e4\u00e4telee voimakkaasti maaper\u00e4n prosesseja mikrobien entsyymiaktiivisuuden kautta eli kontrolloi orgaanisten yhdisteiden hajoamisaktiivisuutta ja maaper\u00e4\u00e4n varastoituneen hiilen vapautumista. L\u00e4mp\u00f6tilan noustessa mikrobien hajotusaktiivisuus kasvaa eli maaper\u00e4st\u00e4 vapautuu enemm\u00e4n hiilt\u00e4 hiilidioksidina ilmakeh\u00e4\u00e4n. Maaper\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilan nousu lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s ravinteiden mineralisaatiota ja kasvava mineraaliravinteiden vapautuminen puolestaan lis\u00e4\u00e4 puun versonkasvua eli hiilen sitoutumista kasvibiomassaan.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4mp\u00f6tilan vaikutus maaper\u00e4n prosesseihin, kuten maahengitykseen ja ravinteiden kiertoon on ajankohtainen tutkimusaihe, koska ilmaston l\u00e4mpeneminen ja ilmakeh\u00e4n hiilidioksidipitoisuuden nousu vaikuttavat ekosysteemien sitomaan hiileen maaper\u00e4ss\u00e4 hengityksen, kasvillisuuden biomassan kasvun ja kasvillisuuden muodostaman karikkeen (litter) kautta. Mik\u00e4li ekosysteemin hengitys (respiration, R) kasvaa ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4 enemm\u00e4n kuin hiilensidonta (gross primary production, GPP), voi ekosysteemin kasvu eli nettohiilensidonta (net primary production, NPP) pienenty\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Lumi muodostaa talvella erist\u00e4v\u00e4n kerroksen pienent\u00e4en l\u00e4mp\u00f6tilan laskua maaper\u00e4ss\u00e4, mutta ilmastonmuutoksen seurauksena lumipeitteen ennustetaan v\u00e4henev\u00e4n. Seurauksena on l\u00e4mp\u00f6tilan lasku maaper\u00e4ss\u00e4, joka voi aiheuttaa juuristovaurioita ja edelleen juuristokarikkeen muodostumista. Muodostuva juuristokarike lis\u00e4\u00e4 mikrobien hajotusaktiivisuutta ja hiilidioksidin vapautumista maaper\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maan l\u00e4mp\u00f6tilaa mitataan samanlaisella systeemill\u00e4 kuin ilman l\u00e4mp\u00f6tilaa mutta l\u00e4mp\u00f6tila vaihtelee erityisesti maassa paljon, joten yhdess\u00e4 mittauspaikassa saavutettu tulos ei edusta koko aluetta vaan ainoastaan kyseist\u00e4 pistett\u00e4. Maan l\u00e4mp\u00f6tila vaihtelee suuresti my\u00f6s eri syvyyksill\u00e4, joten l\u00e4mp\u00f6tila-anturin sijoittaminen tarkasti haluttuun syvyyteen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maan l\u00e4mp\u00f6tila muuttuu hitaasti. L\u00e4hell\u00e4 maan pintaa l\u00e4mp\u00f6tilavaihtelut ovat voimakkaampia kuin syvemm\u00e4ll\u00e4, ja pintamaa onkin kes\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mpi ja talvella kylmempi kuin syvemm\u00e4t maakerrokset.\u00a0Maan l\u00e4mp\u00f6tila seuraa muutoksia ilman l\u00e4mp\u00f6tilassa viiveell\u00e4, joka kasvaa maan syvyyden mukana. Maan pinnalla l\u00e4mp\u00f6tilan vaihtelu on suurempaa kuin esim. puoli metri\u00e4 syv\u00e4ll\u00e4. Kes\u00e4isin maan l\u00e4mp\u00f6tila voi pinnalla olla 15-20\u00b0C samaan aikaan kun… Read More »Maaper\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tila<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[25],"tags":[],"class_list":["post-337","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/337","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=337"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/337\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":341,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/337\/revisions\/341"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=337"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=337"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=337"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}