{"id":352,"date":"2022-09-02T10:33:55","date_gmt":"2022-09-02T10:33:55","guid":{"rendered":"https:\/\/hiilipuu-prod-22.atm.helsinki.fi\/hiilipuu\/?p=352"},"modified":"2022-09-02T10:33:56","modified_gmt":"2022-09-02T10:33:56","slug":"metsan-elinkaari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/2022\/09\/02\/metsan-elinkaari\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4n elinkaari"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-9d6595d7 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\">\n<p>Metsik\u00f6n lajikoostumusta ajaa sateisuuden ja l\u00e4mp\u00f6tilat m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 ilmasto sek\u00e4 valon intensiteetin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 pituuspiiri. Luonnolliset kasviekosysteemit kuitenkin my\u00f6s vaikuttavat omaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja siten muokkaavat my\u00f6s lajistoa. Sukkessio kuvaa n\u00e4it\u00e4 ekosysteemin luonnollisia muutoksia lajistossa ajan kuluessa. Isot kasvit kuten puut vaikuttavat metsik\u00f6n ilmakosteuteen, maankosteuteen, maanpinnan valoilmastoon sek\u00e4 maan ravinteisiin ja kosteuteen. Siksi yleisimm\u00e4t eli dominoivat lajit vaihtuvat ajan oloon. Sukkession alkuvaiheissa muutokset ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteissa ovat \u00e4\u00e4rev\u00e4mm\u00e4t, mutta my\u00f6hemmin isoksi kasvava kasvillisuus kuten mets\u00e4 puskuroi vaihteluja ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteissa. Esimerkiksi avoimella paikalla on kes\u00e4p\u00e4ivisin kuumempi ja \u00f6isin kylmempi kuin viereisess\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Prim\u00e4\u00e4risukkessio tapahtuu paikalla, jossa ei koskaan aiemmin ole ollut kasvillisuutta. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi laavakent\u00e4t ja maannousemapaikat. Sekund\u00e4\u00e4risukkessio on hallitsevien kasvilajien hidasta muutosta paikalla, jossa on jo aiemmin kasvanut kasveja, mutta jotka joku h\u00e4iri\u00f6 kuten mets\u00e4n hakkuu on poistanut. Mets\u00e4n sukkession alkuun palauttavat suuret h\u00e4iri\u00f6t voivat olla ihmisen aiheuttamia. Luonnollinen h\u00e4iri\u00f6 on tyypillisesti pieni, mutta esimerkiksi myrsky, mets\u00e4palo, taudit ja tuholaiset voivat aiheuttaa isoalaisiakin h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Luontaisten h\u00e4iri\u00f6iden luonne on ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen luoden pienialaista vaihtelua mets\u00e4n ik\u00e4- ja lajikoostumukseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Sukkession alkuvaiheessa mets\u00e4\u00e4 asuttavat pioneerikasvit. Hallitsevia lajeja ovat t\u00e4ll\u00f6in paahdetta hyvin siet\u00e4v\u00e4t, nopeasti levi\u00e4v\u00e4t ja lyhytik\u00e4iset hein\u00e4t ja ruohot. N\u00e4iden yhteytysnopeus lehtipinta-alaa kohden on hyvin korkea, mutta yhteytt\u00e4vi\u00e4 lehti\u00e4 on kuitenkin suhteessa v\u00e4h\u00e4n t\u00e4ysikasvuiseen mets\u00e4\u00e4n verrattuna. Jos paikalla on hiljalleen hajoavia kuolleita kasvinosia kuten oksia ja kantoja, mets\u00e4 on voimakas hiilidioksidin l\u00e4hde, jota edes pioneerikasvien yhteytys ei saa kumottua. My\u00f6hemmin puut alkavat dominoida ja lajit maanpinnalla vaihtuvat varjoa siet\u00e4viksi, hidaskasvuisiksi ja ainavihanniksi lajeiksi kuten varvuiksi ja sammaliksi. Puiden ja niiden lehtialan (LAI) kasvaessa mets\u00e4t muuttuvat hiilidioksidin nieluiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Pitk\u00e4\u00e4n ajateltiin, ett\u00e4 sukkessio p\u00e4\u00e4ttyy tasapainoiseen kliimaksiyhteis\u00f6\u00f6n. Nyky\u00e4\u00e4n on kuitenkin vallalla k\u00e4sitys, ettei vakaata tilaa koskaan saavuteta, koska my\u00f6s varttuneet mets\u00e4t kohtaavat erilaisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 poistaen osan kasvillisuudesta ja aloittaen sukkession alusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4 hiilidioksidin sidonnasta ja p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 eri metsik\u00f6n kehitysvaiheissa: Kolari, P., Pumpanen, J., Rannik, \u00dc., Ilvesniemi, H., Hari, P. &amp; Berninger, F. 2004. Carbon balance of different aged Scots pine forests in Southern Finland. Global Change Biology 10: 1106\u20131119.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"564\" height=\"642\" src=\"https:\/\/hiilipuu-prod-22.atm.helsinki.fi\/hiilipuu\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/lumipuu.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-353\"\/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"399\" height=\"317\" src=\"https:\/\/hiilipuu-prod-22.atm.helsinki.fi\/hiilipuu\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/npp_su.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-354\"\/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1200\" height=\"797\" src=\"https:\/\/hiilipuu-prod-22.atm.helsinki.fi\/hiilipuu\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/IMGP1681c.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-355\"\/><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1199\" height=\"407\" src=\"https:\/\/hiilipuu-prod-22.atm.helsinki.fi\/hiilipuu\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/hakkuualue1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-356\"\/><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Metsik\u00f6n lajikoostumusta ajaa sateisuuden ja l\u00e4mp\u00f6tilat m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 ilmasto sek\u00e4 valon intensiteetin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 pituuspiiri. Luonnolliset kasviekosysteemit kuitenkin my\u00f6s vaikuttavat omaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja siten muokkaavat my\u00f6s lajistoa. Sukkessio kuvaa n\u00e4it\u00e4 ekosysteemin luonnollisia muutoksia lajistossa ajan kuluessa. Isot kasvit kuten puut vaikuttavat metsik\u00f6n ilmakosteuteen, maankosteuteen, maanpinnan valoilmastoon sek\u00e4 maan ravinteisiin ja kosteuteen. Siksi yleisimm\u00e4t eli dominoivat lajit vaihtuvat&hellip;&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/2022\/09\/02\/metsan-elinkaari\/\" rel=\"bookmark\">Read More &raquo;<span class=\"screen-reader-text\">Mets\u00e4n elinkaari<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[25],"tags":[],"class_list":["post-352","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/352","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=352"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/352\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":357,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/352\/revisions\/357"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=352"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=352"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=352"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}