{"id":394,"date":"2022-09-07T08:49:48","date_gmt":"2022-09-07T08:49:48","guid":{"rendered":"https:\/\/hiilipuu-prod-22.atm.helsinki.fi\/hiilipuu\/?p=394"},"modified":"2022-09-07T08:50:38","modified_gmt":"2022-09-07T08:50:38","slug":"metsien-merkitys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/2022\/09\/07\/metsien-merkitys\/","title":{"rendered":"Metsien merkitys"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n

Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakeh\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 l\u00e4hes kaiken auringons\u00e4teilyn l\u00e4vitseen, mutta absorboi suuren osan Maan l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teilyst\u00e4 aiheuttaen kasvihuoneilmi\u00f6n. Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi (CO2<\/sub>). Sen pitoisuudet ovat kasvaneet fossiilisten polttoaineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kasvit vaikuttavat jatkuvasti ilmakeh\u00e4\u00e4n sitoessaan ja vapauttaessaan kasvihuonekaasuja kuten hiilidioksidia. Osa ihmisten ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4st\u00e4 hiilidioksidista sitoutuukin kasviyhteiskuntiin kuten metsiin sek\u00e4 meriin.<\/p>\n\n\n\n

Puiden biomassa muodostuu vedest\u00e4, ravinteista ja hiilest\u00e4, joka on per\u00e4isin ilmakeh\u00e4n hiilidioksidista. Periaatteessa siis mit\u00e4 enemm\u00e4n puita on, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n on hiilidioksidia ilmakeh\u00e4ss\u00e4. Maapallon mets\u00e4n poistavat ilmakeh\u00e4st\u00e4 vuosittain 8.8 miljardia tonnia hiilidioksidia, mik\u00e4 vastaa suurin piirtein kolmasosaa vuosittaisesta fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 (Pan et al. 2011).<\/p>\n\n\n\n

Hiilidioksidin nielut eli hiilidioksidia ilmakeh\u00e4st\u00e4 poistavat prosessit  ovat kasvaneet ilmakeh\u00e4n hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa (Ballantyne et al. 2012) eli meret ja mets\u00e4t poistavat ilmakeh\u00e4st\u00e4 enemm\u00e4n hiilidioksidia kuin ennen.
Kasvien esiintyminen vaikuttaa ilmastoon my\u00f6s albedon eli heijastuskyvyn kautta: Mit\u00e4 tummempi maan pinta on, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n auringon s\u00e4teily\u00e4 heijastuu takaisin avaruuteen. Kasvien haihdutus my\u00f6s vaikuttaa ilmastoon. Vaikka vesih\u00f6yry on kasvihuonekaasu, paikallisesti kasvien haihdutus on ilmastoa viilent\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Metsien k\u00e4sittely vaikuttaa metsien kykyyn sitoa hiilt\u00e4, haihduttaa ja heijastaa auringons\u00e4teily\u00e4 muuttuvan latvuskerroksen biomassan ja peitt\u00e4vyyden kautta.<\/p>\n\n\n\n

Viitteet:
Pan Y., Birdsey R.A, Fang J. et al. (2011). A large and persistent carbon sink in the world\u2019s forests, 1990-2007. Science. [DOI:10.1126\/science.1201609]<\/p>\n\n\n\n

Ballantyne A.P., Alden C.B., Miller J.B. et al. (2012). Increase in observed net carbon dioxide uptake by land and oceans during the past 50 years. Nature [DOI:10.1038\/nature11299]<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakeh\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 l\u00e4hes kaiken auringons\u00e4teilyn l\u00e4vitseen, mutta absorboi suuren osan Maan l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teilyst\u00e4 aiheuttaen kasvihuoneilmi\u00f6n. Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi (CO2). Sen pitoisuudet ovat kasvaneet fossiilisten polttoaineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen my\u00f6t\u00e4. Kasvit vaikuttavat jatkuvasti ilmakeh\u00e4\u00e4n sitoessaan ja vapauttaessaan kasvihuonekaasuja kuten hiilidioksidia. Osa ihmisten ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4st\u00e4 hiilidioksidista sitoutuukin kasviyhteiskuntiin kuten metsiin sek\u00e4 meriin. Puiden biomassa… Read More »Metsien merkitys<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[25],"tags":[],"class_list":["post-394","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/394","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=394"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/394\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":399,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/394\/revisions\/399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=394"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=394"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=394"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}