{"id":482,"date":"2022-09-08T10:38:59","date_gmt":"2022-09-08T10:38:59","guid":{"rendered":"https:\/\/hiilipuu-prod-22.atm.helsinki.fi\/hiilipuu\/?p=482"},"modified":"2022-09-08T10:39:00","modified_gmt":"2022-09-08T10:39:00","slug":"yhteyttamisen-mittaaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/2022\/09\/08\/yhteyttamisen-mittaaminen\/","title":{"rendered":"Yhteytt\u00e4misen mittaaminen"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n

Yhteytt\u00e4mist\u00e4 mitataan monella tavalla. K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme metodi on seurata hiilidioksidin sidontaa: Suljemme pienen kasvinosan kammioon ja seuraamme hiilidioksidipitoisuuden muutosta kammion ilmatilassa. Jos kasvi sitoo hiilidioksidia, kammion hiilidioksidipitoisuus laskee, kun taas kasvin hengitt\u00e4ess\u00e4 hiilidioksidia kammion pitoisuus nousee. Pitoisuuden muutoksista voimme laskea hiilidioksidinvaihtonopeuden kasvin ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n ilman v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mittausperiaate on oikeastaan hyvin yksinkertainen, ja siksi kammiot ovat kasvifysiologisessa tutkimuksessa hyvin yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 mitattaessa kaasujen vaihtoa kasvin ja ilmakeh\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on monenlaisia kammiomalleja riippuen mitattavan kasvin kasvutavasta, mittausolosuhteista sek\u00e4 tarvittavasta mittaustiheydest\u00e4. Hiilipuun aktiivisuuden seurantaan haluamme mittauksia mahdollisimman tihe\u00e4sti ymp\u00e4ri vuoden. Koska puu on 16 m korkea, keskell\u00e4 mets\u00e4\u00e4 ja talvisin j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4t olosuhteet hyvin haastavat, mittausten toimivuus on periaatteen yksinkertaisuudestaan huolimatta vaativaa.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme kammiot ovat l\u00e4pin\u00e4kyvi\u00e4 ja tuuletettuja, joten ne seuraavat ulkoilman ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden kuten valon, l\u00e4mp\u00f6tilan ja ilmankosteuden p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 ja vuodenaikaista vaihtelua. Kammiot sulkeutuvat ja avautuvat automaattisesti. Suljetun kammion hiilidioksidipitoisuuden kehitys tallennetaan, ja pitoisuuden kehityksest\u00e4 laskemme hiilidioksidinvaihtonopeuden.<\/p>\n\n\n\n

Hiilidioksidipitoisuuskuvan mustat ympyr\u00e4t esitt\u00e4v\u00e4t hiilidioksidipitoisuutta mittauskammiossa, jonka sis\u00e4ll\u00e4 on m\u00e4nnyn verso. Aika, jolloin kammio on suljettu, on merkattu vaalean sinisell\u00e4 v\u00e4rill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa on kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4, jolloin verso on aktiivinen. Pitoisuus laskee kammiossa eli hiilidioksidia kulkeutuu versoon ja se sidotaan yhteytt\u00e4misess\u00e4. Vertailun vuoksi valkoiset ympyr\u00e4t havainnollistavat tilannetta, jossa kammio on tyhj\u00e4 eli siell\u00e4 ei ole hiilidioksidin l\u00e4hteit\u00e4 tai nieluja. Kammion hiilidioksidipitoisuudelle ei siis tapahdu mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhteytt\u00e4mist\u00e4 mitataan monella tavalla. K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme metodi on seurata hiilidioksidin sidontaa: Suljemme pienen kasvinosan kammioon ja seuraamme hiilidioksidipitoisuuden muutosta kammion ilmatilassa. Jos kasvi sitoo hiilidioksidia, kammion hiilidioksidipitoisuus laskee, kun taas kasvin hengitt\u00e4ess\u00e4 hiilidioksidia kammion pitoisuus nousee. Pitoisuuden muutoksista voimme laskea hiilidioksidinvaihtonopeuden kasvin ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n ilman v\u00e4lill\u00e4. Mittausperiaate on oikeastaan hyvin yksinkertainen, ja siksi kammiot ovat… Read More »Yhteytt\u00e4misen mittaaminen<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[25],"tags":[],"class_list":["post-482","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/482","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=482"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/482\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":486,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/482\/revisions\/486"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=482"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=482"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hiilipuu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=482"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}